Olin ollut opintovapaalla reilun kuukauden, kun työkaverini ja hyvä ystäväni soitti. Hän oli käynyt samalla työterveyshoitajalla ja puhe oli kääntynyt työhyvinvointiin, kuten se tänä päivänä taitaa olla tavallista.

Ystäväni oli kuvannut omaa jaksamistaan todeten, että harmittaa, kun Solei ei ole enää työkaverini, enkä voi jakaa hänen kanssaan asioita kuten ennen.

Työterveyshoitaja oli innostunut, kun kuuli, että olemme työkavereita ja ystäviä myös siviilissä. Hän oli vaatimalla vaatinut, että ystäväni kertoo minulle, että poimulehti auttoi häntä. Kuumat aallot olivat menneet menojaan poimulehtiteen mukana.